pelkoa, sairautta kun kerta on liikaa 
ei tunnetta minusa ja kosketus tappaa 

valon tiellä mustempaa kuin tiedettiin 

paha sisällä, montako kertaa kuolemme vielä 
ennenkuin löytää takaisin 
matkojen päässä puhtaalta tieltä 
hymyillen petän itsenikin 

kuoren alla inhoa ku saarretaan nurkkaan 
alaston ja valmiina ottamaan vastaan 

kun kerta toisen jälkeen kaatuu kuitenkin