Luotisade

Uniklubi

sun käsivarsilla liikaa on painoa 
lasitunneen katseen taakse piilottaa 
kun luotisateessa ilman suojia 
näin otat vastaan maailmasi painon 

katso kuinka kauniisti 
sodan jälkeen taas palaa 

niin sinä ompeelet sulan kerrallaan pieniin siipiin 
että lentäisit taas 
ja niin annat kivun sun surun puuduttaa 
vaikka arvet se jättää 
sun mentävä on 

vaikka polvillaan rukouksen antaa 
vain yksi laukaus ja sanasi näin perille kantaa 
ja sinun arvokkuus väärin punnitaan 
liian monta askelta ja niin turhaan 

katso kuinka kauniisti sodan jälkeen taas palaa