Lokakuun aurinko
kylmenneill raunioilla
maasta ei nostettu
kultaista viljaa

Yll, kun yritn unohtaa
toisesta huoneesta kuulen
kuinka ne pstvt lapsen
kantavat paljuissa verist vett

Henki, se pakenee
talvi nousee harmaana
kellarit ovat tyhjt
alasluoduin silmin

Ei minun tarvitse kumartaa kuvia
joita ne minusta veistvt
jokaisen tyyni ja suljettu kasvo
piilottaa kirkuvan hirvin

Sielu on metallipurkaus
helvetin ammustehtaalta (4x)

Siin miehen viime huokaus
nyt kun kaikki pyh on annettu
riisuttu tunteilta arvokkuus
pois rannikoilta vetydytty

Sielu on metallipurkaus
helvetin ammustehtaalta (8x)