Mies on vieras itselleen, sydn hohtaa pelkoa
satua, tarinaa, sit on pakko toteuttaa
kodittoman valloittajan sankaruutta tavoitella
loimun lailla riehui elmns todistaa

Kuin piirteet herkn kden kerran siveltimin viiltvt
katoais liekkiin nauravaan

Uninaisen poski hehkuu suuren tulen heijastumaa
siell sielun silmukassa palaa henki levoton
en tiennyt kden kuolevaisen voivan pyh koskettaa
en tiennyt mik voima

Minulla ei ilman sit
minulla ei ole mitn (2x)

Tule aamu, tule ehtoo, lepattajat lepattavat
syli ahjon kipunoihin unohtavat hornan nielun
ett edes kerran, hetken verran tietis olevansa
samaa juurta voiman

Minulla ei ilman sit
minulla ei ole mitn (2x)

Kun katsoo suuren tyhjyyden hilkkuvaan pilven hahmoon
ponnistaa tahtonsa ja repii viimein rein varjoihin
hmrill teill tytt, thtisilm, kultakutri
taivaallisen puhemiehen tarjoama mielitietty

Minulla ei ole mitn