Kultaiset hunnut peittää
Sisäänsä meidät syvimpään
Niin jäimme vangeiksi
Likaiseen kauneuteen
Kun makeimman viinin antaa
Meidät juovuttaa uudestaan
Löydämmekö unten alta kadonneen tien?

Missä taivas on,
Missä jumala on,
Kun lauma polkee paikallaan,
Missä kuningas, joka meidät vapauttaa?

Riivaajat ohjaa meitä
Päin suloisimpia esteitä
Joihin ei ollenkaan tee tuskaa jäädä kii

Pimeät tunnit näyttää
Totuuden hetket pidempään
Itsekö me itsemme näin kirottiin

Kun makeimman viinin antaa
Meidät taas juovuttaa
Niin me löydämme taas uuden tien