Koito

Ajattara

Ota kädestä kiinni
Se loppuasi ohjaa
Hädässä orjansa rukoilee
Kiskoo kurjuden pohjaan
Lihaan nimensä kirjoo
Läpi luun, läpi ihon
Polttaa pinta ruosteen
Kun armo kohtaa pahan

Repien se sielua vuolee
Kun jotain itsessä kuolee
Viiltää läpi varjojen
Huudot alta hautojen

Näki hengessään surman
Sydämessään kalman kutsuvan
Ketä himonsa palvelee
Toi kuolema äpäreen
Kun suru raapii arpiaan
Tahtosi pois nylkien
Kun tuuli ampuu selkään
Kirouksella sylkien